more than words

Paaaljon kuvia eiliseltä piknikiltä/roadtripiltä! Ei meidän reissu ihan perinteinen roadtrip kyllä ollut, mutta autoiltiin ympäriinsä ja ensimmäisenä paikkana meillä oli Tyrvään Pyhän Olavin kirkko. Meillä oli eväät mukana ja niitä sitten alettiin heti tuhota. Seuraavaks suunnattiin Superiin, ostettiin halpoja irtokarkkeja, moikattiin mun kaveria joka myy mansikoita ja lähdettiin uuteen paikkaan. Kohteena oli Myllymaan urheilutalo ja siellä pihassa opetin vähän noita mun veljiä ajamaan autolla. Martti kuvaili matkalla myös vlogia!

Tänään näin Lindaa joka on siis selvinnyt onnettomuudesta johon joutui vähän aikaa sitten. Oli kiva nähdä ja luultavasti nähdään uudestaan ens viikon alussa. Sunnuntaina on serkun rippijuhlat ja siellä taas laulelen iskän kitarasäestyksellä! Jos saan Martin kuvaamaan edes jotain siellä, niin laitan ehkä videoo tännekin. En lupaa kuitenkaan mitään. ;)
 Oon vähän kaavaillut muutosta hiuksille, mut saa nyt nähdä uskallanko toteuttaa vielä mitään!

hermokaasuja olohuoneisiin, krokotiileja New Yorkin viemäriin, kuvia vielä kuvien jälkeenkin, videotykillä suolaa haavoihin

Postaus, jollasta en olis uskonu ikinä tekeväni; TÄSSÄ ON MUN AUTO! Uskomatonta mutta totta. No ei corolla oikeesti oo mun, mut mun käyttöön se nyt ensisijaisesti ostettiin. Viime lauantaina lähdettiin iskän, veljien ja isän työkaverin kans Tampereelle etsimään mulle autoo. Muutaman auton iskä koeajo kaverinsa kans ennenkun tää löyty. Nyt on ajeluakin jo tullut harrastettua, melkein kyllästymiseen asti. Ei autolla ajaminen mun mikään lempparipuuha vieläkään ole, mutta ihan kivaa tavallaan!
 Sunnuntaina oli konfirmaatio, joka meni oikein hyvin. Samoin rippiralli eli laulukierros, kun vetäjäporukalla käytiin halukkaitten kotona/juhlapaikassa laulamassa ja sanomassa muutama sana. Se ripari oli nyt siinä, uusi jossa oon osallisena alkaakin ensi maanantaina, leiriaholle menen taas tosin jo sunnuntaina.
 Ikäviäkin juttuja on taas sattunut, kaveri oli törmännyt pyöräillessään auton kanssa ja on nyt sairaalassa. Kamalaa vaan odotella, että koska sais kuulla jotain uutta tai koska voi mennä kattoon! Hengissä on Luojan kiitos ja nyt täytyykin vaan laittaa kätösiä ristiin ystävän puolesta.♥ Muuten elämä hymyilee mulle ja hymyilen kyllä takaisin heti kun saadaan mun kaveri kuntoon ja ihanaks omaksi itsekseen!